Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn Matelevi mannerlaatat Vuoret sylkee tulta, tuhkaa Syvänteisiin mustat tornit Laavavirrat nostattaa Järistykset maankuoren Meret rantaan ajelee Muinahiset unhoitetut Unistansa heräilee Paetkaa Tahi taistelkaa Mut uskokaa Kaikki on turhaa Koittava on tuhon aika Suuri surma ihmisten Kun suuret muinaiset palaa Tulimyrskyt airueinaan Hulluus vanavedessään Näin suuret muinaiset palaa Auta eivät papin taiat Loitsut kirjan saastaisen Teräs sulaa, katkee miekat Turhaa tuli sotilaiden Meri kiehuu, palaa maat Ilman myrkyksi muuttaa Bunkkereissaan ihmisrippeet Hulluus lopulta tappaa Paetkaa Tahi taistelkaa Mut uskokaa Kaikki on turhaa Koittava on tuhon aika Suuri surma ihmisten Kun suuret muinaiset palaa Tulimyrskyt airueinaan Hulluus vanavedessään Näin suuret muinaiset palaa Paetkaa Tahi taistelkaa Mut uskokaa Kaikki on turhaa Rukoilkaa Tahi nussikaa Vaan uskokaa Kaikki on turhaa Mikään ei voi pelastaa Kun suuret muinaiset palaa (rough translation): AWAKENINGS (THE BLACK VORTEX - PART 2) Ph'nglui mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn Tectonic plates are creeping Mountains spitting fire and ash Black towers in to the depths Rivers of lava create Tremors of the earths crust Drive seas into the land The Great Old Ones forgotten Stir up from their slumber Flee Or fight But believe It's all in vain The time of destruction is dawning Holocaust of mankind When the Great Old Ones return Firestorms as their herald Madness in their wake Thus the Great Old Ones return No help from the magic of the priest Spells from the Book unclean Steel melts, swords break In vain the fire of guns Sea is boiling, ground in flames Air turns to toxic In their bunkers the remains of mankind Madness eventually slays Flee Or fight But believe It's all in vain The time of destruction is dawning Holocaust of mankind When the Great Old Ones return Firestorms as their herald Madness in their wake Thus the Great Old Ones return Flee Or fight But believe It's all in vain Pray Or fuck But believe It's all in vain There is no salvation When the Great Old Ones return

Aikakaudet Limittyvät keskenään Tuova tuuli kertomukset tarinansa retkiltään Huutaa maa Huutaa ääret ilmojen Huutaa maa Huutaa ikuista tuskaa Virran voima Nostaa myrskyn suonissain Kosken kuohaan Kuolen tai kasvan voimassain Huutaa maa Huutaa ääret ilmojen Huutaa maa Huutaa ikuista tuskaa Hiisi kuiskivi kalliolla Tapio mäntysaloilla Ilmarinen ilmasilla Lemminkäinen liekeissä Vipuselta voimavirret Väinämöiseltä sävelet Tuonehelta tuonen salat Maaemolta maailmat Kadotukseen Kuni kaikki kuolevainen Kirjokantisille Kuilun kirokankahille Huutaa maa Huutaa ääret ilmojen Huutaa maa Huutaa ikuista tuskaa Kuiluun Alkukaaokseen Kuiluun Syntyyn syntyjen Kuiluun Taakse tähtien Kuiluun Paloon maailmoiden Kunnes aika katoaa (rough translation): THE ABYSS Aeons Fold into eachother The wind carries the tales Stories from it's roaming days Cries the Earth Cries the verges of the air Cries the Earth Cries the eternal torment The power of the currents Rises storm inside my veins In the roaring of the rapids I die or grow in my strenght Cries the Earth Cries the verges of the air Cries the Earth Cries the eternal torment Hiisi whispers upon the hills Tapio in the pinewoods Ilmarinen in the air Lemminkäinen in the flames Spells of power from Vipunen Tunes from Väinämöinen Secrets of the death from Tuoni Worlds from the Mother Earth Into oblivion Like all that is mortal To the dome of stars Into the cursed plains of the Abyss Cries the Earth Cries the verges of the air Cries the Earth Cries the eternal torment Into the Abyss To the primordial chaos Into the Abyss To the birth of the births Into the Abyss Behind the stars Into the Abyss To the burning of the worlds Until the time is no more

Eipä liene ensikerta Toinen kerta, kerta kolmaskaan Kun kalliolle kiivenneenä Tuijotamme kuiluun mustan maan Heitettynä henkiriepu Savun lailla pohjal' leijailee Uhriks' ajan heittäydymme Polun päätä kaikki enteilee Kutsuu Jo syli pimeyden Kutsuu Tuonentytti laulaen Kalman kaunis laulu nostaa Mielen liitohon Enää maallisist' ei huoli Kukaan, kun soi sävel kuolon Sarvilinnun synnyinmailla Kasvaa tuo kukka Tuonelan Mukaansa unhonvirtaan Saattaa heikot mielet maailman Jono suora Tuonen virtaan Ihmisyyden sisin siel' haihtuu Pesee vesi murhamielet Kauniit mielet yhdes' huuhtoutuu Ikiunen etiäiset Kuiskuttavi korviin säkeitään Houkuttavi heikkomielet Maanpiirin taakseen jättämään Kutsuu Jo syli pimeyden Kutsuu Tuonentytti laulaen Kalman kaunis laulu nostaa Mielen liitohon Enää maallisist' ei huoli Kukaan, kun soi sävel kuolon Sarvilinnun synnyinmailla Kasvaa tuo kukka Tuonelan Mukaansa unhonvirtaan Saattaa heikot mielet maailman (rough translation): THE FLOWER OF TUONELA May it not be the first time The second time, nor the third When ascendend on the peaks We stare at the abyss of the black earth Thrown away the essence of life Like smoke, hovers at the base As a sacrifice for the time we throw ourselves Everything presages the end of the path Calls The arms of the dark Calls Tuonentytti with her song The beautiful song of the death Ascends the mind in to the flight Worries of the mundane torments none As the tune of the death plays At the birthgrounds of the Hornbird Grows the flower of Tuonela With her to the stream of oblivion Carries the weak minded of the world Straight line into the river of Tuonela Where the essence of the humanity fades away Water washes the murderous minds The beautiful minds, together they get rinsed away Premonitions of the eternal sleep Whisper their verses into the ears Lures the weak minded ones To leave the earth behind Calls The arms of the dark Calls Tuonentytti with her song The beautiful song of the death Ascends the mind in to the flight Worries of the mundane torments none As the tune of the death plays At the birthgrounds of the Hornbird Grows the flower of Tuonela With her to the stream of oblivion Carries the weak minded of the world

Yli vuorten huippujen Vie polku kivinen Harmaaseen satamaan Jossa laiva odottaa Matkan loppu eessä on Kylmä koura kohtalon Ajaton ja ikuinen On meri tyhjyyden Rúcina ná linyenwanór Pilwello ilmanta Lú tulá yáraonnar Sintuva mina mordo Elonteistä entisistä Varjokuvan jättää jokainen Häilyväisen, etiäisen Muistojäljen kaatuneista Tasoille olevaisuuksien Aliulottuvuuksien Kohti harmaata satamaa Jos' jokaista laiva jo odottaa Tekojemme jäljet elää Mulkut mulkkuina muistetaan Kusipäiset kusipäinä Rahavaltaa mukaan ei saa Alastonna matka jatkuu vaan Laivaan astutaan Kohti kaukaista satamaa Missä aika uuden merkityksen saa Uus ulottuvuus, uusi tietoisuus Eikä energia katoa milloinkaan (rough translation): GRAY HAVENS Over the mountain tops Winds the rocky path Into the Gray Havens Where the ship awaits The end of the journey lies ahead Cold grip of the fate Timeless and eternal Is the sea of emptiness Rúcina ná linyenwanór Pilwello ilmanta Lú tulá yáraonnar Sintuva mina mordo From every path of former life A shade is left behind A flickering premonition Engram of the fallen ones At the plains of existence Of subdimensions Towards the Gray Havens Where a ship is waiting for everyone The marks of our deeds live on Dicks will be remembered as dicks Assholes as assholes Worldly wealth is left behind Naked the journey goes onwards The ship boarded Towards the distant haven Where time gains a new meaning New dimension, new consciousness And the energy will never perish

Mies mustanpuhuva Leijonalla ratsastaa Nostaa vuoret, nostaa maat Kivet kääntää voimallaan Karjarosvo mailta Karjalan Taitaa taiat vanhan Pohjolan Voimamerkit ihollansa Kuun loisteessa hohtaa Henget metsän, henget maan Riimumieltä kumartaa Karjarosvo mailta Karjalan Taitaa taiat vanhan Pohjolan Karjarosvo mailta Karjalan Hallitsee salat synkät Tuonelan Taitaa taiat vanhan Pohjolan Karjarosvo mailta Karjalan Alastonna mailla Hiitolan Loitsut muinaisille Jumalille sanelee Karjarosvo mailta Karjalan Hallitsee salat synkät Tuonelan Karjarosvo mailta Karjalan Taitaa taiat vanhan Pohjolan (rough translation): THE CATTLE BANDIT OF KARELIA A man of ominous visage Rides the lion Rousing mountains, rousing lands Turning rocks with his might The cattle bandit from the lands of Karelia Knows the spells of ancient Pohjola Marks of power on his skin Shine in the light of moon Spirits of the forest, spirits of the earth Bow down for the Runic mind The cattle bandit from the lands of Karelia Knows the spells of ancient Pohjola The cattle bandit from the lands of Karelia Knows the dark secrets of the Tuonela Knows the spells of ancient Pohjola The cattle bandit from the lands of Karelia Naked in the lands of Hiitola Spells for the ancient Gods he sings The cattle bandit from the lands of Karelia Knows the dark secrets of the Tuonela The cattle bandit from the lands of Karelia Knows the spells of ancient Pohjola

Lahoo vanha puusilta Hiljaa virtaa vetehet Viime henkäys sydäntulilta Jäljellä vain kylmät hiilet Elon liekki elotonna Mustunut metsä muistojen Ajatukset alastonna Kadotettu mahti mielen Askel jo johtavi polulle Välille maailmain Kohti ikuisuutta, ja sen taa Vedenääreen, ääreen maan Usva rajamaiden nousee Yhtyy Alinen Yliseen Surun mustilta mailta Kaikuu ääni kaukainen Kuiskailevi tarinoita Ajoista entisten Kivihuoneen seinät itkee Mielen täyttää kauhullaan Vankina toivotonna Kahlittuna ainiaan Askel jo johtavi polulle Välille maailmain Kohti ikuisuutta, ja sen taa Vedenääreen, ääreen maan Usva rajamaiden nousee Yhtyy Alinen Yliseen Eläintenradat eteen aukenee Taival tähteinvälinen Taivaannaula johdattaa Kohti keskeä kirjokannen Saavutettu on nyt ykseys Yhteys syntyyn maailmain Karisteltu turha ylpeys Ylitetty raja viimeinen Askel jo johtavi polulle Välille maailmain Kohti ikuisuutta, ja sen taa Vedenääreen, ääreen maan Usva rajamaiden nousee Yhtyy Alinen Yliseen (rough translation): THE FARTHEST BORDERLAND The old wooden bridge rots Slowly flow the waters The last breath from the hearthfire Left are only the cold embers Flame of life is dead Blackened the forest of memories Thoughts naked Lost is the might of the mind The steps lead onto the path Between the worlds Towards the eternity and beyond To the verge of waters, verge of lands Mist of the borderlands rises Merges the Alinen into the Ylinen From the black soil of the grief Echoes a distant voice Whispering tales Of the ancient times The walls of the stone room weep Fill the mind with it's terror A hopeless prisoner Shackled forevermore The steps lead onto the path Between the worlds Towards the eternity and beyond To the verge of waters, verge of lands Mist of the borderlands rises Merges the Alinen into the Ylinen Celestial spheres unfold The path between the stars Polaris guides To the center of the firmament Oneness is now achieved Unity with the birth of the world Shed is the vain pride Crossed the farthest border The steps lead onto the path Between the worlds Towards the eternity and beyond To the verge of waters, verge of lands Mist of the borderlands rises Merges the Alinen into the Ylinen

Seppä Seppo Ilmarinen Takoja tuo taivaiden Kiroavi kaipuutaan Manaa epäonneaan Nosti tulen alle ahjon Nosti liekin luomisen Liekin elon alkujen Sytytteli vasarallaan Valjasteli voimavirrat Ryhtyi loitsunlaulantaan Elonliekin elottomaan Takovi taidollaan Vaimon kultaisen vasarallaan Neidon norjan muodoltaan Lauloi hengen hengettömään Loitsulaulut eessä tulen Tahdissa iskujen Soida antoi alasimen Soittoloita syntyjen Tahtiloita taivaiden Elonliekin elottomaan Takovi taidollaan Vaan on vaimo kultainen tyhjä kuori ainiaan Ontto kuori kimaltaa Kylki kylmä ihon jäätää (rough translation): THE GOLDEN WIFE Seppo Ilmarinen The Blacksmith The forger of the skies Curses his yearning Damns his calamity Rouses fire under the forge Rouses flames of creation Flame of the birth of life Sets ablaze with his hammer Harnesses tides of power Sings aloud the spells Flame of life into the lifeless Forges with his craft Golden wife with his hammer Maiden lithe in it's shape Sings the spirit into the spiritless Songs of magic in front of the fire At the beat of the pounding Let the anvil ring Songs of the births Rhythm of the heavens Flame of life into the lifeless Forges with his craft Alas the golden wife Is but an empty shell The hollow shell shines The freezing side freezes skin

In the day He hides away From the sun's glare It's brilliance makes His despair burn more Sometimes ripping off the scabs That gratefully Too briefly Cover his wounds The heat presses Makes him feel small As the world hurries on it's way Only in the early evening Or on cloudy days Can he stand and go out Stretch his long legs Arch his back A few vertabrae cracking with release Then his lungs fill with the cool air The autumn leaves crackle Then rattle like a bag of bones The cold, setting sun Pours liquid gold Over the fields and road Reminding him of a beauty gone And then the blessed night Where the merciful moon Shines a discrete path He can follow silently A brilliant piece of yarn Weaving through the trees Showing him the way Through the darkness His shoulders flash White, then fade to black As he walks deeper Into the forest Until he is no longer Separate from the swaying trees